MAAHANMUUTTO JA SISÄINEN TURVALLISUUS
KOULUJEN JA LASTEN ETU ON, ETTÄ HUMANITAARINEN MAAHANMUUTTO ON MALTILLISTA
Kun saavuimme perheemme kanssa vuonna 1996 Suomeen, äitini ei osannut lukea tai kirjoittaa. Isä oli ehtinyt käydä vain 6. luokan loppuun. Suomessa äitini saavutti luku- ja kirjoitustaidon, hankki ajokortin ja nykyään hän hoitaa omia asioitaan pääosin itsenäisesti.
OPIN SUOMEN KIELEN hiekkalaatikolla ja pääsin kiinni suomalaiseen yhteiskuntaan jo päiväkodissa. Kun perheemme saapui Vaasaan, maahanmuuttajia ei ollut paljon. Ympärillämme oli pääosin tavallisia suomalaisia työläisperheitä ja heidän lapsiaan, joiden kanssa ystävystyin. Mukauduimme ja sopeuduimme, koska olosuhteet asettivat oikeanlaiset raamit. Myös kulttuurilla ja perheemme ennakkoluulottomuudella oli vaikutusta.
Valitettavasti asiat ovat isoissa kaupungeissa toisin. Toimin eräässä Pohjois-Helsingissä sijaitsevassa peruskoulussa resurssiopettajana vuonna 2021 ja näin kuinka suuri maahanmuuttajataustaisten määrä korreloi suoraan kotoutumiseen ja oppimistuloksiin. Etelän suurissa kaupungeissa lapset eivät opi suomea, vaan he oppivat Youtube-suomea, varissuomea ja itissuomea, kuten Iltalehden politiikan toimittaja Lauri Nurmi on kirjoittanut.
Suomen kieltä ei puhuta, eikä se pääse kehittymään. Samalla vieraskielisten suuri määrä luokalla vaikuttaa suomea äidinkielenään puhuvien kielitaitoon. Turun Varissuolla toimiva opettaja kirjoittaa eräässä Facebook-ryhmässä, että yli 90 prosenttia hänen luokkansa oppilaista on jossain määrin vieraskielisiä. Hän kertoi 2.-luokkalaisesta oppilaasta, jonka äiti opiskeli suomen kieltä ja matematiikkaa. Lapsi kertoi auttavansa äitiä, koska äiti ei muuten osaa.
LAPSI, JOKA EI OSAA ITSEKÄÄN HYVIN SUOMEA tai jolla ei ole kunnollista luku- ja kirjoitustaitoa auttaa äitiään. Opettaja jatkoi kertomalla toisesta oppilaasta, jonka isä on asunut Suomessa yli 20 vuotta, mutta palavereihin tarvitaan tulkki. Kaupunki kustantaa. Muutama muu opettaja kommentoi, että heidän luokallaan neljäsosa oppilaista on vieraskielisiä ja se on toiminut. Varmastikin toimii, kun enemmistö ei ole.
MAAHANMUUTON ONGELMAN YDIN on se, että olemme ottaneet vastaan liian paljon humanitaarisia maahanmuuttajia liian lyhyellä aikavälillä, laiminlyöneet kotouttamisen ja sallineet heidän pakkautumisensa samoille alueille.
Meillä on OECD-maiden suurin ero oppimistuloksissa kantaväestön ja maahanmuuttajataustaisten välillä. Nämä tulokset ovat jonkun ajan päästä nähtävinä yhteiskunnallisina ongelmina, varoittaa psykologian emeritaprofessori Liisa Keltikangas-Järvinen.
VELVOLLISUUTEMME ON SIIRTÄÄ PAINOTUSTA rajojemme sisällä olevien ihmisten tukemiseen. Emme voi sulkea silmiämme kehitykseltä ja jättää lähiöitämme heitteille. Oppimistulosten heikkeneminen antaa vakavan viestin koululaitoksen ongelmista. Erot kasvavat, koulut eriytyvät ja koulutuksen tasa-arvo kärsii. Se on osa rinnakkaisyhteiskuntakehitystä. Yksikään lapsi ei ansaitse huonoa oppimisympäristöä. Paras mahdollinen koulu kaikille oppilaille on sellainen, jossa maahanmuuttajaväestön osuus kaikista oppilaista jää alle 20 %. Tällä hetkellä isoissa kaupungeissa vaihtelevuus liikkuu 0-60 % välillä. Se on liikaa.
MAAHANMUUTTO VOI OLLA KESTÄVÄÄ vain jos ihmiset löytävät asemansa yhteiskunnassa ja lopulta kokevat olevansa sen täysivaltaisia jäseniä. Ihmisestä pitää saada ote heti, kun hän tulee Suomeen. Silloin on aika kertoa, miten Suomi toimii ja millaisilla arvoilla. Siis suomalaisen peruskoulun opit tiivistettynä. Kotoutuminen ei ole vain oikeus, se on velvollisuus. Kaikessa maahanmuutossa pitää edistää sellaista politiikkaa, jossa jokainen tulija sopeutuu arvoihimme ja sulautuu yhteiskuntaan. Rinnakkaisyhteiskunnat syntyvät, kun ihmiset eivät sitoudu yhteisiin pelisääntöihin. Kotoutuminen tapahtuu yhteen suuntaan eikä niin, että suomalainen yhteiskunta sopeutuu jokaisen uuden tulijan kulttuuriin ja uskontoon. Maahanmuuttaja sitoutuu yhteisiin pelisääntöihin ja elää maassa maan tavalla.
PÄÄSTÄKSEMME TAVOITTEESEEN on varmistettava, että humanitaarisen maahanmuuton volyymi on vähäistä ja hallittua, jotta voimme aidosti integroida ja assimiloida. Tulijoiden pitää päästä osaksi länsimaista hyvinvointia. Pidetään huolta siitä, että kotouttamispolitiikka on entistä enemmän vastuuta ja velvollisuuksia korostavaa. Kielen opiskelu on aloitettava välittömästi. Ongelmia on lähestyttävä ratkaisukeskeisesti. Koulupuolella on pidettävä mielessä, että se mikä ei ole rikki, sitä ei pidä korjata. Parasta olisi jos tulijat omaksuisivat uuden kotimaansa arvot, saisivat kantasuomalaisia ystäviä ja sulautuisivat niin, että säilyttäisivät oman kulttuurinsa hienot puolet niitä muiden kanssa jakaen.
TYÖN PITÄÄ KOTOUTTAA, EI KELAN
Maahanmuuton määrällä ja maahanmuuttopolitiikan laadulla on suora yhteys rinnakkaisyhteiskuntien syntymiseen. Entisenä kiintiöpakolaisena sekä maahanmuuton asiantuntijana kirjoitan vahvalla kokemuksen ja tiedon äänellä. Olen entisenä Kelan ja työ- ja elinkeinotoimiston asiantuntijana nähnyt miten toimimaton nykyinen maahanmuuttopolitiikka on. Huono järjestelmä ei paranna ihmisten elämänlaatua vaan kroonistaa ongelmat.
SATSATAAN TYÖLLISYYTEEN JA KIELEN OPISKELUUN. Panostetaan henkilökuntaan, joka toimii vastaanottotehtävissä tietoisena strategiasta. Siinä tarvitaan pohjalaista asennetta ja karjalaista lempeyttä. Tavoitteena pitää olla se, että ihminen oppii suomen kieltä, opiskelee ja työllistyy. Hän kykenee huolehtimaan itsestään ja läheisistään. Hänen ei tarvitse tukeutua sosiaalietuuksiin. Sosiaalietuuksiin tukeutuminen, heikko suomen kielen taito ja uskonnon korostuminen on kehitystä kohti rinnakkaisyhteiskuntia. Rinnakkaisyhteiskunnissa ihmiset ovat syrjäytyneitä.
Sosiaaliturvajärjestelmämme on passivoiva ja paikoin nurinkurinen. Muutama vuosi sitten Kela tarjosi asiakkaille puhelinpalvelua arabian, somalian ja venäjän kielellä kaikissa etuuksiin liittyvissä kysymyksissä. Monet, jotka pystyivät asioimaan suomen kielellä soittivat linjoille. Miten voimme odottaa ihmisten työllistyvän, jos suomen kielen asemaa heikennetään? Minkälaisen viestin se antaa tulijoille?
TYÖ EI AINA OLE KANNATTAVAMPAA kuin työstä kieltäytyminen. Työmarkkinatuella tai peruspäivärahalla oleva viisihenkinen perhe voi saada sosiaalietuuksia yli 3 000 euroa kuukaudessa, kun kaikki Kelan tuet, lisät ja korotukset lasketaan yhteen bruttoetuuksina. On kestämätöntä, että pääkaupunkiseudun toimeentulotuen asiakkaista noin 40 prosenttia ja asumistuen asiakkaista noin 30 prosenttia on vieraskielisiä ja että vain puolet Suomen maahanmuuttajanaisista käy töissä. Tilastoissa tietyt kieliryhmät erottuvat epäsuotuisasti.
MAAHANMUUTTAJAVALTAISISTA ALUEISTA PÄÄSTÄÄN EROON tekemällä parempaa kaupunkisuunnittelua. Tähän tarvitaan valtakunnallinen projekti, jonka tavoitteena on houkutella maahanmuuttajat valtaväestön asuttamille alueille ja toisin päin. Pakkaa kannattaa sekoittaa.
Lisää ratkaisuja
- Keskitytään kiintiöpakolaisiin ja lapsiperheisiin.
- Saatetaan vieraskieliset lapset varhaiskasvatuksen piiriin ennen toista ikävuotta.
- Annetaan turvapaikkapäätöksiä nopeammin.
- Uudistetaan kansalaisuuslakia. Jokaisen on osoitettava, että noudattaa suomalaisen yhteiskunnan pelisääntöjä, osaa suomen kieltä ja käyttäytyy moitteettomasti.
- Pysyvä oleskelulupa pitää voida perua.
- Erittäin törkeiden rikosten, kuten terrorismirikosten ja maan- ja valtionpetosten yhteydessä kaksoiskansalaisilta pitää voida perua Suomen kansalaisuus.
- Harkitaan kotouttamisvaltuutetun tai -viraston yksikön perustamista sisäministeriön alaisuuteen. Virasto keräisi dataa ja tilastoja ja antaisi muutosehdotuksia kotouttamispolitiikkaan liittyen.
LUE LISÄÄ
