VASTINE: ON VASTUUTONTA VÄITTÄÄ, ETTÄ SUOMEN YLIOPISTOISSA REHOTTAISI RASISMI
28.2.2019 Anna-Sofia Nieminen julkaisi Helsingin Sanomien Elämä ja Hyvinvointi -osastolle jutun otsikolla "Iski tosi kovaa päin kasvoja, kuinka paljon yliopistossa on rasismia", sanoo 21-vuotias Brigita Krasniqi - professorin mukaan rasismia vähätellään tai ei edes tunnisteta. Uutinen antaa epärehellistä ja karua kuvaa suomalaisista yliopistoista. Vaikken halua vähätellä tai ottaa kantaa jutun päähaastateltavan Brigita Krasniqin mahdollisista kokemuksista arjen rasismissa, ovat hänen argumenttinsa yliopistoissa vallitsevasta rasismista ontolla pohjalla. On mielestäni kyseenalaista antaa näin irvokasta kuvaa Suomen yliopistoista opiskeltuaan alle vuoden yliopistossa.
Kosovolaistaustainen Krasniqi näyttää antavan rasismille oman merkityksensä, joka eroaa vallitsevasta ajatuksesta rasismista. Hän näyttää käyttävän termiä omasta subjektiivisesta näkökulmastaan käsin. Hänen esille nostamat esimerkit ei voida laskea rasismiksi. On esimerkiksi täysin luonnollista, että Suomen yliopistoissa opiskelee pääosin valkoihoisia kantasuomalaisia, sillä, vaikka yliopistoon on kaikilla mahdollisuus, on sinne vaikea päästä. Kuten päähaastateltava itse toteaa "maahanmuuttajia tai heidän lapsiaan ei ole totuttu näkemään yliopistoissa".
On myös tavanomaista, että arjessa tulee vastaan paljon kantaväestöön kuuluvia ihmisiä, jotka olettavat, että henkilö, joka tulee Välimeren alueelta, on muslimi. Onhan islam maailman toiseksi suurin uskonto, jota harjoitetaan laajasti Lähi-idässä ja osissa Balkania. Toki, onhan se joillekin ihmisille ärsyttävää tämän uskonnon olettaminen suorilta, mutta ei sitä rasismiksi voi kutsua. Korkeintaan tietämättömyydeksi.
Kuusi vuotta Turun yliopistossa opiskelleena maahanmuuttajataustaisena naisena voin todeta, etten ole kertaakaan kokenut rasismia yliopistolla. Ennakkoluuloja ja olettamuksia kyllä, mutta kuka niitä ei kohtaisi elämässä. Rasismia on kaikkialla, myös yliopistoissa. Silti on harhaanjohtavaa suurentaa tai kehittää ongelmaa, jota ei ole jutussa vakuuttavasti perusteltu. Se näyttäytyy sylkäisyltä vasten korkeakoulujen kasvoja, jotka tarjoavat meille laadukasta ilmaista opetusta, josta saamme nauttia koko elämämme. Meidän maahanmuuttajien myös on kohdeltava kantaväestöä kunnioituksella ja reiluudella, mikäli olemme sitä itsellemme vaatimaan.
Yhdestä asiasta olen kuitenkin samaa mieltä Krasniqin kanssa - maahanmuuttajia rajataan suomalaisuuden ulkopuolelle esimerkiksi ulkonäön perusteella. Ulkopuolelle jättäminen on rasistista ja se vaikeuttaa ihmisten kotoutumista. Kuten jutun toinen haastateltava vähemmistötutkimuksen apulaisprofessori Emmanuel Acquah Åbo Akademista toteaa, suomalaisuuden ulkopuolelle rajaaminen loukkaa maahanmuuttajia. Tähänkin kuitenkin totean, että olen kokenut vähiten suomalaisuuden ulkopuolelle rajaamista nimenomaan yliopistossa. Olen saanut olla yksinkertaisesti tasavertainen opiskelija, jolle on annettu samat mahdollisuudet taustasta riippumatta.